Loma Pariisissa alkaa olla ohi. Olen viettänyt kauniita päiviä tässä kaupungissa, jonka siluettia hallitsee korkea insinööritieteen taidonnäyte. Tänne ovat vuosikymmenten aikana taiteilijat tulleet insipiroitumaan, mutta minä olen vain lepuuttanut ajatuksiani ja kiertänyt nähtävyydeltä toiselle. Näin minun ei tarvitse ajatella tulevaa todellista elämää täällä Ranskassa.
Alkuviikosta minua vaivannut flunssa alkaa pikkuhiljaa olla muisto vain. Tämän illan missiona on pakata laukut uudestaan (onnistuin levittämään koko omaisuuteni airbnb-kämppäämme) ja huomenna matkaan junalla maan halki kohti Montpellieriä, paikka jossa kaikki vihdoin muuttuu todeksi.
Huomioita Ranskasta, ranskalaisista ja ranskasta (osa 1) :
- tapa jolla pitkulaista sokeripussia heilutetaan välinpitämättömästi ennen sen avaamista ja kaatamista kahviin
- kohteliaisuussanojen määrä
- jokaisesta korttelista löytyy boulangerie, josta voi aamulla hakea uunituoreen patongin
- katukuvassa ei näy ylipainoisia ihmisiä vaikka vehnäjauhon ja rasvan määrästä voisi muuta päätellä
- brasserie on olohuone, jossa madame juttelee rennosti kanta-asiakkaiden kanssa ja touhottaa muuten vain tiskin takana
- turistiravintoloissa tarjoilijat vaihtavat liian hanakasti englantiin, jos aloitan hieman epäröiden ranskaksi tai olen juuri ennen heille puhumista puhunut suomea (tähän liittyen tavoitteenani on seuraavalla Pariisin reissulla pystyä näpäyttämään näitä tarjoilijoita sujuvalla kielitaidolla)
Minut löytää myös Instagramista @aaabram_ , sinne päivitän kuvia elämästäni ja arjen kohokohdista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti